Ei nää olot mihinkään vielä ole kadonneet. Välissä saattaa olla joku parempi päivä kuten jouluaatto. Siitä sitten yleensä seuraakin taas pari paskaa päivää ettei vaan alkais juhlimaan mitään hyvää oloa.
Eilen oli paha olo. Tänään aamulla oli ohikiitävän hetken sellainen parempi olo ja nytkin ihan ok. Siksi ehkä jaksan tänään kirjoittaa.
Taistelin pitkään sitä vastaan menenkö vielä toiseen varhaisultraan vai en. Mutta pelot keskenmenosta saivat minut kuitenkin varaamaan ajan. Ja siis mitään mihinkään keskenmenoon viittaavia oireita ei ollut - pelot olivat ihan korvien välissä. Niinpä kävin aaton aattona ultrassa.
Siellä se pikkupapu oli turvassa ja kunnossa! <3
Ja vastasi tismalleen viikkoja 10+4. Vatsan päältä ei saatu ultrattua, pikkuinen oli ihan häpyluun alla piilossa. Syke oli 145. Ensin toinen oli unilla, mutta hetken päästä heräsi ja alkoi liikkua. Heilutteli käsiä ja käänsi kylkeä. Kyllä näitä oloja taas kestää hetken aikaa paremmin kun näkee jotain konkreettista.
Ja jo neljän päivän päästä 3.1 on nt-ultra!! Toivottavasti sitten saa vielä vähän parempaa kuvaa ja että turvotukset on ok. Rakenneultra on vasta 2.3 muistaakseni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti