lauantai 6. toukokuuta 2017

Rv 30+3 ja ei enää niin helppoa.

Miten olen näin totaalisesti unohtanut koko blogin? :D Tännehän piti muistaa kirjoittaa tuntemuksia matkan varrelta. En edes muistanut mikä viimeisin kirjoitus oli, mutta onneksi siitä ei näköjään niin kauan ollutkaan.

Kun viimeksi 4D- ultran jälkeen olin näköjään hehkuttanut, että helppoa kuin heinänteko tämä raskaana olo niin eipä ole enää.

Ensinnäkin paino. Huhtikuu oli ihan käänteentekevä kuukausi. Vatsa on kasvanut ja painoa tullut huhtikuun aikana ihan hävyttömästi :( En tästä oikein tykkää. Huhtikuuhun osui pääsiäinen ja vappu ja koko muukin kuukausi vierähti enemmän ja vähemmän "vapaan syömisen" merkeissä. Se ei mulle tunnestusti sovi koska mä en osaa kohtuutta. Sit menee Big Mac- ateriat ja monsteripizzat tuosta noin. 

Paino nousi pahimmillaan huhtikuussa joku 5kiloa. Nyt olen saanut siitä pari kiloa pois. Tilanne on nyt lähtöpainosta marraskuu 2016 +8kg ja joulukuun laihtuneesta pahoinvointipainosta +11kg. :( 

Mun ei pitänyt tän antaa tapahtua. Tää tarkoittaa nyt sitä, että loppuaika pitää vetää tiukasti. Koska mä en halua taas tehdä samaa virhettä, että masentuisin nyt tästä ja antaisin mennä vaan - tuudittautuisin ajatukseen, että laihdutetaan sitten kun vauva syntyy - "kyllä ne vaunulenkit ja imetys sen vie". Hoh hoh. Parempi aloittaa jo nyt niin ei ole niin kauhea savotta edessä. On nimittäin tosi masentavaa aloittaa se palautuminen siinä vaiheessa.

No toiseksi ne krempat. Kun maha on nyt oikeasti jo iso niin myös vaivat tuli kylään ja jäädäkseen. Yöt on aikamoisia. Tulee suonenvetoja ja puutumista käsiin. Ja lonkkakivut is back!! Vaihdan 10 kertaa yössä kyljeltä kyljelle ja lonkissa särkee välillä enemmän, välillä vähemmän. Myös kävelystä on tullut vaikeaa. Jos vähänkin yritän kävellä mun normaalia reipasta kävelyvautia niin vatsaa alkaa kiristää ja pistää ihan jumalattomasti. Pakko mennä toooosi hitaasti. Ja pienikin kävely tuntuu kuin olisi koko päivän seissyt jalkojen päällä. Ei mulla esikoisesta ollu tällaista. 

Kolmanneksi turvotus. Sitä on nyt paljon herkemmin kuin esikoisesta. Tässä raskaudessa en tosin valehtele itselleni, että tämä painonnousu on "vain turvotusta" :D Mutta kyllä huomaan, että sitä ehkä 1-2kg verran on. Tunnen tällä kertaa turvotuksen heti sormissa. Ne paisuu, kihelmöi ja pistelee ja ei ikäänkuin taivu ihan kokonaan. Turvotus pysyy paremmin aisoissa jos syö terveellisesti, mutta auta armias jos erehtyy ihan yhdenkin päivän herkuttelemaan. 

Ja nyt ihan viime viikkoina paluun on tehnyt myös närästys. Se tuntuu pahana olona, poltteena kurkussa ja jatkuvina happamina röyhtäyksinä. Onneksi vatsaa ei polta.. vielä. 




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti